Kestävyysraportointidirektiivin myötä moni suomalainen yhtiö tulee seuraavien vuosien aikana kestävyysraportointivelvolliseksi ja laatii eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisen kestävyysselvityksen. Vaikkei yhtiö täyttäisikään kestävyysraportointivelvollisuuden kokorajoja, saattaa ESRS-standardien edellyttämien kestävyystietojen laatiminen olla sille ajankohtaista, jos se toimii raportoivien yhteisöjen arvoketjussa tai tähtää uusille markkinoille.
Olennaisuusanalyysi on ESRS-standardien mukaisen kestävyysraportoinnin lähtökohta. Sen perusteella määräytyy, mitä tietoja kestävyysselvityksessä esitetään. Usein olennaisuusanalyysin tuloksia käytetään myös vastuullisuustavoitteiden ja vastuullisuusstrategian pohjana. Tämän takia sen laatiminen ammattitaitoisesti on erityisen tärkeää.
Kestävyysraportoinnin olennaisuusanalyysissä huomioidaan kaksinkertainen olennaisuus: sekä yhtiölle relevantit yhtiön kestävyysvaikutukset ulospäin (vaikutus olennaisuus) sekä yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin vaikuttavat kestävyysriskit ja -mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus). Usein on suositeltavaa lähteä liikkeeseen vaikutus olennaisuudesta, eli yhtiön kestävyysvaikutuksista ulospäin ympäristöön, yhteiskuntaan, yksilöihin ja yhteisöihin. Tämän jälkeen tarkastellaan, onko havaituilla kestävyysvaikutuksilla myös taloudellista vaikuttavuutta yritykseen tai havaitaanko muita kestävyysseikoista johtuvia taloudellisia vaikutuksia.
Olennaisuusanalyysi aloitetaan yrityksen kestävyyskontekstin kartoittamisella. Kestävyyskontekstiin vaikuttavat sekä yhtiö- että toimialakohtaiset tekijät ja sidosryhmien odotukset. Olennaisuusanalyysin lopputulemana on yritykselle olennaisten kestävyysaiheiden listaus, joiden perusteella raportoittavat tiedot määrittyvät.
Eurooppalaisen kestävyysraportoinnin velvoitteet ulottuvat jatkossa laajemmin arvoketjun yhtiöihin
Olennaisuusanalyysi ei rajoitu ainoastaan yhtiön oman konsolidointikokonaisuuden kestävyysvaikutusten ja -riskien ja mahdollisuuksien arviointiin, vaan siinä on huomioitava koko arvoketjun toimet. Näin ollen raportoinnin laajuus on kattavampi kuin esimerkiksi konsernin kokonaisuus taloudellisessa raportoinnissa ja raportointivelvoitteet koskettavat myös arvoketjun yhtiöitä. Arvoketjun rakenteiden ja tekijöiden määrittäminen ja siitä aiheutuvien olennaisten kestävyysvaikutusten selvittäminen on osa olennaisuusarvioinnin prosessia.
ESRS-standardit eivät velvoita määrämuotoiseen prosessiin olennaisuusarvioinnin toteuttamisessa. Olennaisuusanalyysi on kuitenkin täytettävä ESRS-standardien vaatimukset ja siitä on annettava tietoja. Koska kestävyysraportointi on jatkossa kestävyysraportointivelvollisille yhtiöille lakisääteistä ja varmennettavaa tietoa, on sen eri vaiheiden ja johtopäätösten dokumentointi ensiarvoisen tärkeää. Kuten tilinpäätösinformaatiossa, on ulkopuolisen tarkastelijan pystyttävä dokumentaation perusteella myöhemmin verifioimaan tehdyt ratkaisut ja lopputulema.
Nordic Offsetin palvelut kattavat jatkossa kestävyysraportoinnin tarpeet kestävyysvaikutusten määrittämisestä raportointiin
Nordic Offsetin Suomen johtavista asiantuntijoista koostuva tiimi tarjoaa asiakkailleen vastuullisuuskonsultoinnin korkeatasoiset asiantuntijapalvelut aina kestävyysraportoinnin olennaisuusanalyysistä ilmasto- ja muiden kestävyysvaikutusten mittaamiseen ja lakisääteiseen ESRS-raportointiin asti. ESRS-standardit edellyttävät yritystä raportoimaan kaikista sellaisista kestävyysaiheista, jotka ovat yrityksen toiminnan kannalta olennaisia. ESG-analyysimme kattavat kestävyysraportointidirektiivin mukaiset ympäristön-, sosiaalisen – ja hallintotavan aihealueet.
Ilmastonmuutos ja sen hidastamiseen liittyvät tavoitteet ja toimet ovat kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä koskettava kestävyysaihe, jossa laskentaan, tavoitteiden asetteluun ja toimenpiiteisiin liittyy paljon mitattavaa ja mallinnettavaa tietoa. Kokeneet asiantuntijamme palvelevat asiakkaitamme ilmastovastuun kaikilla osa-alueilla ja toteuttavat hiilijalanjäljen laskentaan, hallinnointiin ja kompensointiin eli kumoamiseen liittyviä ratkaisuja. Suosiotaan nostavalla hiilikädenjäljen laskennalla määritetään yrityksen tuottama ilmastohyöty sen asiakkaille.
Teemme myös muita vaikutusarviointeja ja mittauksia. Esimerkiksi luontojalanjälki kertoo organisaation, tuotteen tai palvelun vaikutusten luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin. EU:n taksonomia-asetuksen ja kestävyysraportointidirektiivin myötä luontokatoa ehkäisevien toimien ja niiden raportointikäytäntöjen lainsäädännölliset vaatimukset ulottuvat pian myös yhä useampaan yritykseen.
EU:n kestävyysraportointidirektiivi nostaa kestävyystiedot vakavuudessa tilinpäätösinformaatioon verrattavaan asemaan. Kestävyysraportointi on jatkossa määrämuotoista raportointia, jonka hallitus hyväksyy osana toimintakertomusta. Kun yhteisön kahdensuuntaiset kestävyysvaikutukset on arvioitu ja olennaiset kestävyysvaikutukset arvotettu ja identifioitu, tulee raportoinnissa noudattaa ESRS-standardien vaatimuksia. Raportoinnin lakisääteisyys ja varmennuksen kohteena oleminen tarkoittaa myös analysoinnin ja dokumentoinnin osalta korkeampia vaatimuksia. Kokeneet kestävyysraportointisääntelyn asiantuntijamme avustavat asiakkaita myös laatuvaatimukset täyttävän dokumentoinnin ja raportoinnin laatimisessa.
Kestävyys- ja tilinpäätösraportoinnin välinen johdonmukaisuus edellyttää suurempaa huomiota tulevaisuudessa
Standardisoidumpien kestävyysraportointivaatimusten myötä yhteys tilinpäätös- ja kestävyysinformaation välillä kirkastuu jatkossa. Kestävyys- ja tilinpäätösinformaatio muodostavat jatkossa yrityksen arvonmuodostusta kuvaavan kokonaisuuden, eikä niitä voida tarkastella täysin erillisinä.
Toisaalta jo tälläkin hetkellä yhtiöiltä edellytetään johdonmukaisuutta raportoinnissa. Ilmastonmuutosten vaikutusten koskettaessa yhä suurempaa joukkoa yrityksiä ja toimialoja ja liiketoimintavaikutusten alati voimistuessa, tulisi yhtiöiden raportoinnin olla näidenkin osalta tasapainoista. Esimerkiksi merkittävistä kestävyysriskeistä, joilla saattaisi olla vaikutusta tulokseen tai taloudelliseen asemaan, tulisi kertoa myös tilinpäätöksessä, ei vain toimintakertomuksessa tai kestävyystiedoissa. Usein yhtiöiden ympäristötavoitteet saattavat edellyttää merkittäviäkin taloudellisia panostuksia esimerkiksi kehityshankkeiden tai investointien muodossa. Tämän tulisi näkyä myös tilinpäätöksessä.
Kestävyysraportoinnin laatimisen ohella autamme yrityksiä tarkastelemaan raportointiaan kokonaisuutena siten, että johdonmukaisuus toteutuu ja kestävyysvaikutukset heijastuvat vaatimusten mukaisesti myös taloudelliseen raportointiin.