Vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi on yritysten ja organisaatioiden toimintaansa liittyvien ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten vaikutusten raportointia. Sitä tehdään, jotta sidosryhmät, kuten sijoittajat, asiakkaat ja työntekijät, voivat arvioida yrityksen vastuullisuutta ja kestävyysstrategioita sekä jotta yritykset voivat parantaa läpinäkyvyyttään ja vastuullisuuttaan. Nordic Impactilla tuemme organisaatiotasi vaikuttavassa vastuullisuusraportoinnissa.

Täytä EU:n kestävyysraportointidirektiivin velvoitteet

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi monille suomalaisille yhtiöille seuraavien vuosien aikana EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) myötä. Direktiivi luo raamit yritysten kestävyysraportoinnille eli sille, miten yritysten tulee jatkossa raportoida ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Tällöin yhtiöiden tulee laatia eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukainen kestävyysselvitys.

Vaikkei yhtiö täyttäisikään kestävyysraportointivelvollisuuden kokorajoja, saattaa kestävyysraportin laatiminen olla sille ajankohtaista, jos se toimii raportoivien yritysten arvoketjussa tai tähtää uusille markkinoille. CSRD edellyttää yritystä raportoimaan kaikista sellaisista kestävyysaiheista, jotka ovat yrityksen toiminnan kannalta olennaisia.

Nordic Impact tarjoaa asiakkailleen kestävyysraportoinnin kattavat asiantuntijapalvelut aina kaksoisolennaisuusanalyysistä ja vastuullistavoitteiden laatimisesta ilmasto- ja muiden kestävyysvaikutusten mittaamiseen ja lakisääteiseen ESRS-standardien mukaiseen raportointiin asti.

Kestävyysraportointivelvollisille yhtiöille kyse on kirjanpitolain edellyttämästä, lakisääteisestä raportoinnista, johon liittyvät dokumentointi- ja laatuvaatimukset hallitsemme. Autamme kaikissa kestävyysraportoinnin vaiheissa.

Olennaisuusanalyysi

Olennaisuusanalyysi on kestävyysraportoinnin lähtökohta. Sen perusteella määräytyy, mitä tietoja hallituksen toimintakertomuksessa on esittävä. Usein olennaisuusanalyysin tuloksia käytetään myös vastuullisuustavoitteiden ja -strategian pohjana. Tämän takia sen laatiminen ammattitaitoisesti on erityisen tärkeää.

Olennaisuusanalyysissä huomioidaan kaksinkertainen olennaisuus: sekä yhtiölle relevantit yhtiön kestävyysvaikutukset ulospäin (vaikutusolennaisuus) sekä yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin vaikuttavat kestävyysriskit ja -mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus). Usein on suositeltavaa lähteä liikkeelle vaikutusolennaisuudesta, eli yhtiön kestävyysvaikutuksista ulospäin ympäristöön, yhteiskuntaan, yksilöihin ja yhteisöihin. Tämän jälkeen tarkastellaan, onko havaituilla kestävyysvaikutuksilla myös taloudellista vaikuttavuutta yritykseen tai havaitaanko muita kestävyysseikoista johtuvia taloudellisia vaikutuksia.

Olennaisuusanalyysi aloitetaan yrityksen kestävyyskontekstin kartoittamisella. Kestävyyskontekstiin vaikuttavat sekä yhtiö- että toimialakohtaiset tekijät ja sidosryhmien odotukset. Olennaisuusanalyysin lopputuloksena on yritykselle olennaisten kestävyysaiheiden listaus, joiden perusteella raportoitavat tiedot määrittyvät.

Kun yhteisön kahdensuuntaiset kestävyysvaikutukset on arvioitu ja olennaiset kestävyysvaikutukset arvotettu ja identifioitu, tulee raportoinnissa noudattaa ESRS-standardien vaatimuksia. Raportoinnin lakisääteisyys ja varmennuksen kohteena oleminen tarkoittaa myös analysoinnin ja dokumentoinnin osalta korkeampia vaatimuksia. Kestävyysraportointisääntelyn asiantuntijamme avustavat asiakkaita myös laatuvaatimukset täyttävän dokumentoinnin ja raportoinnin laatimisessa.

Haluatko kuulla lisää olennaisuusanalyysistä? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.

ESRS-kestävyysraportoinnin eroanalyysi/täydennysanalyysi/suunnitelma Gap eli kuiluanalyysi

Kun olennaisuusanalyysin perusteella on selvitetty yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet, tarkastellaan ESRS-standardien perusteella yhtiölle pakolliset raportoitavat tiedot.

Ymmärrämme raportointivalmiuden edellytykset ja autamme asiakkaita arvioimaan tarvittavia tietoja, tietojen johtamiseen ja laatimiseen liittyviä prosesseja ja kontrolleja sekä dokumentointikäytänteitä.

ESRS-eroanalyysissä verrataan yhtiöllä jo olemassa olevia tietoja ESRS-raportointiin tarvittaviin tietoihin eli kartoitetaan puuttuvat tiedot. Tietojen lisäksi arvioidaan raportointivalmiutta myös prosessien, kontrollien, järjestelmäympäristön, toimintatapojen, kestävyysmittareiden ja -tavoitteiden asettelun sekä dokumentoinnin osalta. Näiden kaikkien osa-alueiden tulee olla kunnossa, jotta voidaan tuottaa CSRD:n mukaiset laatuvaatimukset täyttävää kestävyystietoa.

Eroanalyysiin kuvataan puuttuvien tietojen johtamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelma. Samalla voidaan laatia kuvaukset muustakin, jo olemassa olevasta tiedosta, jota raportoinnissa käytetään.

Haluatko oppia lisää eroanalyysistä? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.

ESRS-kestävyysselvityksen laatiminen

Kestävyysraportointidirektiivi asettaa viitekehyksen kestävyysraportoinnille, mutta tarkemmat vaatimukset tulevat ESRS-standardeista.

Hallitsemme syvällisesti ESRS-standardien vaatimukset ja autamme luomaan ESRS-selvityksen luonnoksen olennaisuusanalyysin perusteella. Arvioimme myös tietojen riittävyyttä ja mahdollisten yhtiökohtaisten tietojen tarpeellisuutta.

Kestävyystiedot tulee esittää yhtenä kokonaisuutena hallituksen toimintakertomuksessa. Tietovaatimuksista, tietojen ryhmittelystä ja linkityksestä on tarkat vaatimukset ESRS-standardeissa. Lähtökohtaisesti periaatteena yhtiölle olennaisten kestävyysseikkojen ja niistä aiheutuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien raportointi.

Aihekohtaisten standardien (12 kpl) perusteella esitettävät tiedot määräytyvät olennaisuusanalyysin perusteella. Tietoja tulee vielä täydentää yhteisökohtaisille tiedoilla, jos ESRS-standardi ei kata yhtiölle olennaista kestävyysseikkaa riittävästi tai ollenkaan

Taksonomia-asetukset 8 artiklan säännösten mukaisesti annetut tiedot tulee sisällyttää ympäristöosuuteen.

Kestävyysselvityksessä esitettävien tietojen tulee olla johdonmukaisia yhtiön muun raportoinnin, kuten tilinpäätösraportoinnin kanssa. Tietojen suorista ja epäsuorista yhteyksistä (esim. päästöintensiteetti) tulee antaa tietoa kestävyysselvityksessä, kuten myös tietojen liittymisestä toisiinsa.

Haluatko laatia kestävyysselvityksen? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.

Kestävyysraportointidirektiivin ilmastovastuun vaatimuksiin vastaaminen

Tarjoamme kattavan palvelun, joka auttaa yrityksiä laatimaan ja toteuttamaan ESRS E1 -standardin (European Sustainability Reporting Standards, E1) mukaista raportointia.

Nordic Impactin hiilijalanjäljen laskenta noudattaa kasvihuonekaasupäästöjen protokollan laskentastandardeja, jolloin tulokset ovat suoraan EU:n kestävyysraportointidirektiivin raportointivelvoitteiden (E1-6) mukaiset. Hiilijalanjäljen laskentapalvelumme pohjalta voimme toteuttaa päästövähennystoimenpiteiden tunnistamisen ja niihin liittyvät ehdotukset päästöjen vähentämiseen (ilmastotiekartta). Toteutamme myös Science Based Targets -aloitteen ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaista päästövähennystavoitteiden suunnittelua, jolloin yrityksesi ilmastovastuutyö on linjassa kestävyysraportointidirektiivin E1-4 vaatimuksien kanssa.

(CSRD) ja ESRS E1 edellyttää ilmastosiirtymäsuunnitelmasta raportointia. Siirtymäsuunnitelmassa yrityksen on sisällytettävä seuraavat:

  • Kuinka yrityksen ilmastotavoitteet tukevat Pariisin ilmastosopimuksen +1,5°C:n tavoitteen saavuttamista ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen.
  • Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet.
  • Siirtymäsuunnitelman rahoitus.
  • Laadullinen arvio mahdollisista päästöintesiivisiin toimiin lukkiutumisesta. Mahdollinen selitys tavoitteista siirtyä EU taksonomian mukaiseksi.
  • Jos sovellettavaa, onko toimija sisällytetty Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin (PAB).
  • Kuinka siirtymäsuunnitelma on jalkautettu yrityksen liiketoimintastrategiaan.
  • Edistyminen siirtymäsuunnitelman jalkauttamisessa.

Jos yrityksellä ei ole siirtymäsuunnitelmaa, toimijan tulee raportoida, aikooko se ottaa sellaisen käyttöön.

Haluatko kuulla lisää kestävyysraportointidirektiivin tuomista velvoitteista? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista. niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR)

EU:n kestävän rahoituksen asetus astui voimaan 10.3.2021, ja asetusta täydentävät yksityiskohtaiset 2-tason RTS-säännökset vuoden 2023 alussa. Kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) tarkoituksena on parantaa rahoitusmarkkinoiden vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä ja torjua viherpesua. Asetuksen myötä rahoitusmarkkinoiden toimijoiden on raportoitava, miten ESG-riskit on integroitu ja kuinka pääasialliset haitalliset kestävyysvaikutukset on huomioitu sijoitusprosessissa. Lisäksi heidän on ilmoitettava rahoitustuotteidensa vastuullisuusparametrit. Tämä EU-sääntely koskee ensisijaisesti rahoitusmarkkinoiden toimijoita ja taloudellisia neuvonantajia, asettaen vaatimuksia sekä yritys- että tuotetasolle.

Tarjoamme asiantuntevaa palvelua Kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen soveltamiseen. Autamme yrityksiä tuottamaan ja raportoimaan tarvittavat tiedot kestävyysvaikutuksista ja -riskeistä. Palvelumme kattaa strategisen neuvonnan, tiedonkeruun ja analysoinnin sekä raportoinnin ja viestinnän. Tavoitteemme on varmistaa, että asiakkaamme täyttävät SFDR:n vaatimukset ja voivat viestiä vastuullisuudestaan luotettavasti ja avoimesti.

EU taksonomia-arvioinnit

Tarjoamme palvelua EU-taksonomia-arvioinneissa organisaatioille, jotka pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa liiketoiminnassaan. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme arvioimaan omaa toimintaansa EU-taksonomian kriteerien valossa ja selvittämään, miten ne voivat parhaiten täyttää kestävän toiminnan vaatimukset.

Palvelumme kattaa muun muassa seuraavat osa-alueet:

  • Arvioinnin suunnittelu: Työskentelemme asiakkaidemme kanssa suunnitellaksemme arviointiprosessin, joka kattaa heidän toimintansa olennaiset näkökohdat EU:n taksonomian kannalta. Tämä sisältää keskeisten kriteerien tunnistamisen ja arvioinnin menetelmien määrittelyn.
  • Toiminnan analysointi: Arvioimme asiakkaidemme toimintaa EU-taksonomian näkökulmasta, tarkastellen esimerkiksi niiden tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia sekä niiden panosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen.
  • Raportointi ja suositukset: Laadimme raportin arvioinnin tuloksista ja annamme asiakkaillemme konkreettisia suosituksia siitä, miten he voivat parantaa toimintaansa vastaamaan paremmin EU-taksonomian vaatimuksia.
  • Koulutus ja tuki: Tarjoamme koulutusta ja tukea asiakkaillemme, jotta he voivat paremmin ymmärtää EU-taksonomian periaatteita ja integroida ne osaksi liiketoimintaansa. Tavoitteenamme on auttaa heitä saavuttamaan kestävän rahoituksen tavoitteet ja hyödyntämään mahdollisuuksia, joita EU-taksonomia tarjoaa.

Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa pyrimme edistämään kestävää ja vastuullista liiketoimintaa sekä osallistumaan aktiivisesti EU:n kestävän rahoituksen edistämiseen.

Muu vastuullisuusraportoinnin tuki (mm. GRI, CDP, IFRS/TCFD)

Tuemme keskeisten vastuullisuus, ESG ja ilmastoviitekehyksien mukaisessa raportoinnissa. Raportointipalvelumme kattavat mm. valmiustarkasteluja, gap-analyyseja ja ulkoinen raportoinnin tuki palvelut.

Haluatko kuulla lisää kestävyysraportointidirektiivin tuomista velvoitteista? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.

GRI

Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen organisaatio, joka kehittää maailmanlaajuisesti tunnustettuja standardeja yritysten vastuullisuusraportointiin. GRI:n standardit auttavat yrityksiä raportoimaan taloudellisista, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvistä vaikutuksistaan läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti. Näiden standardien avulla yritykset voivat parantaa vastuullisuuttaan, osoittaa sitoutumisensa kestävään kehitykseen ja vastata sidosryhmiensä odotuksiin.

Lisätietoja: https://www.globalreporting.org/.

CDP

CDP (Carbon Disclosure Project) on kansainvälinen organisaatio, joka tarjoaa maailmanlaajuisen raportointijärjestelmän yrityksille ja muille organisaatioille niiden ympäristövaikutusten, kuten kasvihuonekaasupäästöjen, vedenkulutuksen ja metsäkadon, ilmoittamiseen. CDP:n kautta yritykset voivat mitata ja hallita ympäristövaikutuksiaan, parantaa vastuullisuuttaan ja vastata sidosryhmiensä odotuksiin. CDP:n tiedot auttavat sijoittajia, yrityksiä ja kaupunkeja tekemään kestävämpiä päätöksiä.

Lisätietoja: https://www.cdp.net/en

IFRS ja TCFD

Vuonna 2018 Financial Stability Boardin asettama työryhmä, joka valvoo maailman rahoitusjärjestelmän vakautta, antoi suosituksen yritysten ilmastoraportointiin (Task Force on Climate-related Financial Disclosures, TCFD). TCFD:n ansiosta ilmastoraportointiin on kehitetty yhteinen kieli, joka perustuu taloudelliseen olennaisuuteen ja pääomamarkkinoiden tarpeisiin. Tämä kieli on sittemmin integroitu yritysraportoinnin sääntelyyn ja standardeihin.

Vuodesta 2023 IFRS Foundationin perustama International Sustainability Standards Board (ISSB) on ottanut vastuun TCFD-aloitteen edistämisestä ja laajentaa IFRS-standardit kattamaan myös kestävää kehitystä koskevien tietojen julkistamisen.

ISSB:n laatima luonnosstandardi IFRS S2 Climate Disclosures perustuu TCFD-suosituksen määrittelemiin sisältöihin ja Sustainability Accounting Standards Boardin (SASB) aiemmin määrittelemiin toimialakohtaisiin kestävyysraportoinnin standardeihin.

Lisätietoja: https://www.ifrs.org/issued-standards/ifrs-sustainability-standards-navigator/ifrs-s2-climate-related-disclosures/

Vastuullisuusväittämien viestintä

Tarjoamme kattavaa palvelua vastuullisuusväittämien viestintään, joka auttaa yrityksiä rakentamaan ja vahvistamaan kestävää brändiä. Asiantuntijatiimimme tarjoaa strategista konsultointia, viestinnän suunnittelua ja toteutusta sekä koulutusta ja työpajoja asiakkaillemme. Konsultoimme asiakkaitamme myös vastuullisuusviestinnän ohjeiden ja kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten tulkinnassa ja soveltamisessa. Huolehdimme siitä, että viestintä on johdonmukaista, tehokasta ja vastaa asiakkaidemme tarpeita ja odotuksia. Palvelumme hyödyt ulottuvat luotettavan brändikuvan rakentamisesta kilpailuedun saavuttamiseen markkinoilla. Lisäksi vahvistamme asiakkaidemme suhteita sidosryhmiin, kuten asiakkaisiin ja sijoittajiin, jotka arvostavat kestäviä toimintatapoja.

Muotoile ilmastoväittämäsi läpinäkyvästi

Vuonna 2023 Euroopan komissio on laatinut uuden Green Claims -direktiiviehdotus, jolla pyritään kitkemään perusteettomien ympäristö- ja ilmastoväitteiden käyttöä markkinoinnissa. Direktiivi odotetaan hyväksyttävän lopullisesti Euroopan parlamentissa vuoden 2024 loppuun mennessä, ja jäsenmaat hyväksyvät sen seuraavan kahden vuoden kuluessa. Ehdotuksen pohjalta Suomessa ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet oppaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden parhaista käytännöistä sisältäen ohjeistuksen oikeanlaisten hiilineutraaliusväittämien käyttöön. Suomessa väittämien käyttöä valvoo kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Nordic Impact seuraa jatkuvasti tämän lainsäädännön ja ohjeiden kehitystä. Toimeksiannoissamme noudatamme tarkasti tiukimpia uusimpia kriteerejä ja toimialan ohjeita. Kaikkiin toimeksiantoihimme kuuluu vastuullisuusviestinnän tuki, jossa autamme asiakkaitamme oikeanlaisten viestin muotoilussa ja väittämien käytössä.

Lähtökohtana väittämien käytölle on, että niiden tulee perustua tutkittuun ja todennettuun tietoon sekä viestin yhteydessä tulee läpinäkyvästi avata nämä perusteet. Nordic Impactin palveluun kuuluvat kaikki ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman oppaan suosittelemat ilmastotyön vaiheet, joita ovat seuraavat:

  1. Omien päästöjen kattava ja luotettava laskenta, johon kuuluu Scope 1, 2 ja 3
  2. Omien päästövähennysten priorisointi, ilmastotavoite ja ilmastotiekartta
  3. Laadukkaiden ilmastoyksiköiden käyttö päästöjen kompensoinnissa eli kumoamisessa
  4. Hyvien markkinointikäytäntöjen soveltaminen ja uskottavien ilmastoväittämien käyttö viestinnässä
  5. Läpinäkyvä, ymmärrettävä ja riittävän yksityiskohtainen raportointi

Haluatko tietää lisää vastuullisesta viestinnästä? Ota yhteyttä niin pääset keskustelemaan kokeneiden asiantuntijoidemme kanssa yrityksellenne sopivista ratkaisuista.