Yritysten ilmastotyöltä odotetaan yhä enemmän konkreettisia tekoja ja mitattavia tuloksia. Pelkkä tavoite hiilineutraaliudesta tai nettonollapäästöistä ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan selkeä suunnitelma siitä, miten päästöjä vähennetään käytännössä. Ilmastotiekartta auttaa yritystä tunnistamaan merkittävimmät päästölähteensä, asettamaan tavoitteet ja määrittämään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

Ilmastotiekartan laatiminen on hyvä tapa käynnistää tavoitteellinen ilmastotyö myös silloin, kun yritys ei vielä ole valmis sitoutumaan kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Kun tiekarttatyössä huomioidaan alusta lähtien Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen vaatimukset, voidaan samalla rakentaa perusta tieteeseen perustuville tavoitteille ja mahdollisuus tulevaan SBTi-sitoutumiseen.

Mikä on ilmastotiekartta?

Ilmastotiekartta on yrityksen pitkän aikavälin suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Se yhdistää nykytilanteen arvioinnin, ilmastotavoitteet ja konkreettiset päästövähennystoimenpiteet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Ilmastotiekartta vastaa kolmeen keskeiseen kysymykseen: mistä yrityksen päästöt syntyvät, kuinka paljon niitä tulisi vähentää ja millaisilla toimenpiteillä tavoitteet voidaan saavuttaa?

Hyvin laadittu ilmastotiekartta ei jää pelkäksi tavoitteiden määrittelyksi. Sen avulla voidaan arvioida päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia, tunnistaa toteutuksen edellytyksiä, kuten resursseja ja budjettia, ja suunnitella ilmastotyön etenemistä eri aikaväleillä. Samalla ilmastotavoitteet voidaan kytkeä osaksi yrityksen strategiaa, investointisuunnittelua ja muuta liiketoiminnan kehittämistä.

Päästölaskenta muodostaa ilmastotiekartan perustan

Ilmastotiekarttatyö alkaa yrityksen kasvihuonekaasupäästöjen kartoittamisesta. Kattava päästölaskenta mahdollistaa merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen ja auttaa kohdistamaan päästövähennystoimenpiteet sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

Kansainvälisesti käytetyin päästölaskennan viitekehys on GHG Protocol, jonka mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen osa-alueeseen:

  • Scope 1: Yrityksen oman toiminnan suorat päästöt.
  • Scope 2: Ostetun energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
  • Scope 3: Muut arvoketjun epäsuorat päästöt, kuten hankinnoista, kuljetuksista, jätteistä ja tuotteiden käytöstä syntyvät päästöt.

Monilla yrityksillä merkittävä osa kokonaispäästöistä syntyy oman toiminnan ulkopuolella, minkä vuoksi arvoketjun huomioiminen on keskeistä vaikuttavassa ilmastotyössä.

Ilmastotiekarttatyössä päästölaskennalle tulee määrittää perusvuosi, jonka päästöt muodostavat lähtötason ilmastotavoitteiden asettamiselle. Yhdenmukainen laskenta eri vuosien välillä mahdollistaa päästökehityksen ja tavoitteiden toteutumisen seurannan.

Ilmastotavoitteet kannattaa määrittää tieteeseen perustuen

Päästölaskennan jälkeen ilmastotiekarttatyössä määritetään yrityksen ilmastotavoitteet ja päästövähennyspolku. Sopivien tavoitteiden määrittämisessä voidaan soveltaa kansainvälisen Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen kehittämiä standardeja ja menetelmiä, joiden avulla tavoitteet voidaan linjata Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitteen mukaisiksi.

Kesäkuussa 2026 julkaistu uusi SBTi Corporate Net-Zero Standard V2.0 tarjoaa yrityksille päivitetyn viitekehyksen tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamiseen. Standardissa korostuvat tavoitteiden käytännön toteutus, päästövähennysten seuranta sekä ilmastotyön kytkeminen osaksi liiketoiminnan päätöksentekoa. SBTi:n menetelmien hyödyntäminen ei edellytä yritykseltä virallista sitoutumista aloitteeseen

Ilmastotavoitteiden määrittämisen tueksi laaditaan skenaariotarkastelu, jossa arvioidaan yrityksen päästöjen tulevaa kehitystä. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa liiketoiminnan kasvu sekä vihreän siirtymän vaikutukset, kuten energiantuotannon ja liikenteen vähähiilistyminen. Näin muodostetaan käsitys siitä, miten yrityksen päästöt kehittyisivät ilman uusia päästövähennystoimenpiteitä.

Skenaariotarkastelun avulla voidaan arvioida, kuinka suuri ero ennakoidun päästökehityksen ja asetettujen ilmastotavoitteiden välillä on. Tämä muodostaa lähtökohdan tarvittavien päästövähennystoimenpiteiden tunnistamiselle ja suunnittelulle.

Päästövähennystoimenpiteiden tunnistaminen ja vaikutusten arviointi

Ilmastotavoitteiden määrittämisen jälkeen ilmastotiekarttatyössä tunnistetaan konkreettiset toimenpiteet, joilla yritys voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian hyödyntämiseen, vähäpäästöisiin hankintoihin tai arvoketjun toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Tunnistettujen toimenpiteiden päästövähennyspotentiaali arvioidaan laskennallisesti, ja niiden pohjalta muodostetaan päästövähennysskenaarioita. Skenaarioiden avulla tarkastellaan, miten eri toimenpiteet vaikuttavat yrityksen päästökehitykseen ja missä määrin ne mahdollistavat määritettyjen ilmastotavoitteiden saavuttamisen.

Päästövaikutusten lisäksi arvioidaan toimenpiteiden toteutettavuutta, aikataulua ja mahdollisuuksien mukaan kustannuksia. Näiden tietojen perusteella voidaan priorisoida vaikuttavimmat toimenpiteet ja muodostaa konkreettinen suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Näin ilmastotavoitteet muuttuvat käytännön toimenpiteiksi, joiden etenemistä ja vaikutuksia voidaan seurata osana yrityksen ilmastotyötä.

Ilmastotiekartta kokoaa tavoitteet ja toimenpiteet yhteen

Ilmastotiekartta kokoaa yrityksen ilmastotavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Se ohjaa ilmastotyötä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Lyhyen aikavälin toimenpiteet keskittyvät lähivuosina toteutettaviin päästövähennyksiin, kun taas pitkän aikavälin suunnitelmassa tarkastellaan päästövähennysten etenemistä kohti vuoden 2050 nettonollatavoitetta ja sen saavuttamiseksi tarvittavia muutoksia.

Ilmastotiekartta määrittää toimenpiteiden toteuttamisen keskeiset vaiheet ja aikataulun sekä toimii työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamisen seurannassa. Tiekarttaa on hyvä päivittää säännöllisesti päästökehityksen, toteutettujen toimenpiteiden ja toimintaympäristön muutosten perusteella.

Ilmastotiekartasta kohti SBTi-sitoutumista

Ilmastotiekartan laatiminen ei edellytä yritykseltä virallista SBTi-sitoutumista. Kun työssä sovelletaan alusta lähtien SBTi:n standardeja, voidaan suoraan rakentaa vahva perusta tieteeseen perustuville ilmastotavoitteille ja niiden käytännön toteuttamiselle.

Yritys voi aloittaa ilmastotyönsä vapaaehtoisella ilmastotiekartalla ja edetä myöhemmin kohti virallista SBTi-sitoutumista ja tavoitteiden validointia. Kun ilmastotiekarttatyössä sovelletaan alusta lähtien SBTi:n standardeja, voidaan rakentaa vahva perusta myös myöhemmälle SBTi-prosessille.

Tällöin aiemmin laadittua päästölaskentaa, ilmastotavoitteita ja toimenpidesuunnitelmaa voidaan hyödyntää prosessin pohjana. Ne tulee kuitenkin tarkistaa ja tarvittaessa päivittää vastaamaan validointihetkellä voimassa olevia SBTi-vaatimuksia.

Haluatko kuulla lisää ilmastotiekartasta tai muusta ilmastotyöstä?

Ota yhteyttä ja sovi palaveri asiantuntijoidemme kanssa!