Mikä on hiilikädenjälki?
Useimmat tuntevat jo hiilijalanjäljen käsitteen eli mittarin, joka kuvaa yrityksen omasta toiminnasta ja arvoketjusta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Yritysvastuun kentässä sen rinnalle on kuitenkin noussut toinen käsite: hiilikädenjälki.
Hiilikädenjälki kuvaa myönteistä ilmastovaikutusta, jonka tuote, palvelu tai ratkaisu mahdollistaa toiselle toimijalle. Toisin sanoen hiilikädenjälki osoittaa, kuinka paljon yrityksen ratkaisu auttaa esimerkiksi asiakasta pienentämään omaa hiilijalanjälkeään verrattuna vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Siinä missä hiilijalanjälki vastaa kysymykseen “kuinka paljon haittaa aiheutamme?”, hiilikädenjälki osoittaa “kuinka paljon hyvää mahdollistamme?”.
Käsite pohjautuu yksinkertaiseen mutta vaikuttavaan ajatukseen: Joillekin yrityksille tuotteiden ja palveluiden mahdollistamat päästövähennykset voivat olla niiden oman hiilijalanjäljen pienentämisen rinnalla merkittävä tapa edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Tällöin positiivinen ilmastovaikutus ei synny pelkästään sen omien päästöjen vähentämisestä, vaan koko arvoketjun ja asiakaskunnan päästövähennysten mahdollistamisesta.
Kuinka hiilikädenjälki lasketaan?
Hiilikädenjäljen laskennan perusperiaate on yksinkertainen:
Hiilikädenjälki = Perusskenaarion päästöt − Päästöt yrityksen ratkaisua käytettäessä
Esimerkiksi:
- Energiatehokkuusratkaisu, joka korvaa perinteisen energiajärjestelmän, voi synnyttää hiilikädenjälkeä pienemmän energiankulutuksen kautta vältetyistä päästöistä.
- Ohjelmistoalusta, joka korvaa työmatkustamista, voi synnyttää hiilikädenjälkeä vältetyistä matkoista aiheutuvien päästöjen kautta.
- Kierrätyspalvelu, joka korvaa neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, voi synnyttää hiilikädenjälkeä materiaalien tuotannossa vältetyistä päästöistä.
Hiilikädenjälkilaskennalle on kaksi vakiintunutta laskentaohjeistusta: VTT:n ja LUT-yliopiston kehittämä Carbon Handprint Guide v2.0 (Savolainen ym., 2021) ja WRI:n Comparative Emissions Impacts of Products (Ranganathan ym., 2019). Molemmat edellyttävät hyvin perusteltua perusskenaariota, elinkaariajattelun soveltamista sekä avoimuutta raportoinnissa, eikä kumpikaan salli kädenjäljen käyttämistä yrityksen oman hiilijalanjäljen kompensointiin.
Ilman selkeästi määriteltyä vertailutilannetta eli perusskenaariota hiilikädenjälkeä ei voida laskea tai viestiä uskottavasti. Perusskenaarion tulee kuvata mahdollisimman realistisesti tilannetta, joka toteutuisi ilman tarkasteltavaa tuotetta, palvelua tai ratkaisua. Sen huolellinen määrittely on myös se tekijä, joka erottaa uskottavan kädenjäljen tavanomaisesta markkinointiväitteestä. Kun määrittely tehdään oikein, hiilikädenjäljestä tulee yksi vastuullisuusstrategian vaikuttavimmista työkaluista.
Hiilikädenjäljen hyödyt liiketoiminnalle
Ympäristönäkökulman lisäksi hiilikädenjälki on yhä useammin myös liiketoiminnan kehittämisen työkalu:
- Kilpailuetu. Asiakkaat, sijoittajat ja hankintayksiköt etsivät ratkaisuja, joiden ilmastohyödyt on todennettu. Uskottava hiilikädenjälkilaskenta tekee tästä konkreettista ja mitattavaa.
- Skaalautuva vaikutus. Pienikin yritys voi asiakaskuntansa kautta vaikuttaa päästöihin huomattavasti suuremmassa mittakaavassa.
- Brändi- ja viestintäarvo. Hiilikädenjälkilaskenta mahdollistaa positiivisen, todennettuun tietoon perustuvan ilmastoviestinnän: väitteen “pienennämme jalanjälkeämme” sijaan sen avulla voidaan viestiä “ratkaisumme ovat auttaneet asiakkaitamme välttämään X tuhatta tonnia päästöjä”.
- Innovaatioiden ajuri. Kun kartoitetaan reittejä, joiden kautta tuote tai palvelu tuottaa ilmastohyötyjä, voi nousta esiin myös kokonaan uudenlaisia tuote- ja palvelumahdollisuuksia, jotka tukevat vihreää siirtymää.
- Sääntelyvalmius. Ympäristöväitteitä koskeva sääntely on tiukentumassa: syksystä 2026 alkaen uudistettu vihreän siirtymän kuluttajasuojadirektiivi edellyttää, että ympäristöväitteet ovat perusteltavissa ja niiden yhteydessä ilmoitetaan mm. rajaukset ja keskeiset oletukset.
Vältä tätä: “Ratkaisumme on ilmastoystävällinen.”
Viesti mieluummin: “Ratkaisumme vähentää energiankulutuksen päästöjä X % verrattuna [tiettyyn perusskenaarioon], perustuen [menetelmään ja lähteeseen].”
Hiilikädenjälki – miten päästä alkuun?
Useimmille yrityksille hiilikädenjäljen selvittäminen alkaa kolmesta kysymyksestä:
- Mikä muuttuu asiakkaan toiminnassa tuotteemme tai palvelumme ansiosta?
- Verrattuna mihin vaihtoehtoon? (Perusskenaarion määrittäminen)
- Missä kohdissa arvoketjua päästöt vähenevät?
Alkuun pääseminen ei edellytä täysimittaista laskentaprojektia. Ensimmäinen askel voi olla vaikutuspolkujen kartoittaminen eli sen tunnistaminen, missä ja miten yrityksen ratkaisu synnyttää ilmastohyötyä. Varsinainen tarkempi laskenta voidaan aloittaa, kun vaikutuslogiikka on selvillä.
Suosittelemme etenemään esim. seuraavasti:
- Ymmärrä ja laske oma hiilijalanjälkesi
- Tunnista päästövähennysmahdollisuudet asiakaskunnassasi
- Määritä uskottava perusskenaario
- Laske kädenjälki tunnustetulla menetelmällä
- Viesti tuloksista avoimesti ja dokumentoiduin oletuksin
Hiilikädenjälki osana yrityksen ilmastotyötä
Hiilikädenjälki edustaa uutta ulottuvuutta siinä, miten yritykset näkevät roolinsa ilmastonmuutoksen hillinnässä: se siirtää fokuksen haitan mittaamisesta positiivisen vaikutuksen todentamiseen.
Yrityksille, joiden tuotteet tai palvelut edistävät energiatehokkuutta, vähäpäästöistä liikkumista, kiertotalouden materiaalivirtojen tehostamista tai fyysisiä vaihtoehtoja korvaavia digitaalisia ratkaisuja, hiilikädenjälki voi olla yksi hyödyllisimmistä mittareista positiivisten ilmastovaikutusten mittaamiseen ja viestimiseen.
Huolellisesti toteutettuna hiilikädenjälkilaskenta tarjoaa yritykselle luotettavan pohjan ilmastovaikutusten raportointiin ja voi samalla tuoda strategista kilpailuetua.
Olisiko hiilikädenjälkilaskenta hyödyllinen yrityksellesi? Tiimimme auttaa mielellään tunnistamaan positiiviset ilmastovaikutuksenne, rakentamaan uskottavan perusskenaarion ja viestimään tuloksistanne voimassa olevan sääntelyn mukaisesti. Ota yhteyttä.
Lähteet
Savolainen, H., Soukka, R., Kasurinen, H., Timperi, J., Heikkinen, J., Pajula, T., & Hohenthal, C. (2021). Carbon handprint guide v2.0: A practical guide for companies to calculate and communicate the climate benefits of their products and services. VTT Technical Research Centre of Finland & LUT University. https://cris.vtt.fi/en/publications/carbon-handprint-guide-v20
Ranganathan, J., Finster, M., Waite, R., & Hanson, C. (2019). Comparative emissions impacts of products: A framework for scope 3 avoided emissions accounting. World Resources Institute (WRI). https://www.wri.org/research/comparative-emissions-impacts-products