Marraskuussa 2024 päättyneen Bakun COP29 ilmastokokouksen yhdeksi onnistumiseksi voidaan laskea sopimusta hiilimarkkinoiden kansainvälisistä säännöistä. Lähes 10 vuoden neuvottelutyön pohjalta sovittiin merkittäviä askeleita Artikla 6 sääntöjen täytäntöönpanosta ja kehittämisestä. Nämä päätökset luovat vahvan pohjan kansainvälisen päästökaupan jatkolle. Siten voidaankin puhua hiilimarkkinoiden yhteistyön uuden aikakauden alusta.

Pariisin ilmastosopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2015, on merkittävä kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä rajoittamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen. Artikla 6 on yksi sopimuksen keskeisistä kohdista, joka käsittelee valtioiden välistä yhteistyötä ja markkinamekanismeja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen tavoitteena on lisätä investointeja kestävän kehityksen projekteihin ja edistää päästövähennyksiä globaalisti.

Artikla 6 mahdollistaa osapuolten yhteistyön päästövähennystavoitteidensa saavuttamisessa ja se jakautuu kolmeen alakohtaan:

  • Artikla 6.2: Mahdollistaa kahdenväliset ja monenväliset sopimukset, joiden avulla maat sekä yksityiset toimijat voivat siirtää hillintätoimien tuloksia (Internationally Transferred Mitigation Outcomes, ITMO) keskenään.
  • Artikla 6.4: Luo mekanismin, joka muistuttaa puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) Kioton pöytäkirjasta. Tämä nk. “Paris Agreement Crediting Mechanism” (PACM)-mekanismi luo kaupattavia ilmastoyksiköitä
  • Artikla 6.8: Tunnustaa, että jotkin toimet eivät ole kaupallisia, ja kannustaa yhteistyöhön ei-markkinapohjaisissa lähestymistavoissa.

Artikla 6:n keskeinen kohta, joka vaikuttaa vapaaehtoiseen päästökauppaan, on säännöt kansainväliselle markkinamekanismille luova Artikla 6.4​. Sen sääntöjen implementointia lähdetään toteuttamaan ensi vuonna.  Paris Agreement Crediting Mechanism (PACM)-mekanismin osalta on jo olemassa paljon konkretiaa, mutta ennen, kun mekanismin tuottamia ilmastoyksiköitä voidaan ostaa ja myydä, pitää esimerkiksi saada vielä sovittua hyväksyttävät metodologiat ja rekisterit.

Vapaaehtoismarkkinan on siis odotettava vielä jokunen hetki konkretiaa siitä, mitä PACM-markkinamekanismin kehitys tarkoittaa. Varmuudella toki voidaan sanoa, että hyväksytyt säännöt vievät asioita eteenpäin ja vahvistavat markkinan tulevaisuutta. Kuitenkin nämä vahvistetut säännöt voivat toimia tulevaisuudessa mittatikkuna laadukkaille vapaaehtoismarkkinoille.

Vapaaehtoismarkkinassa on viime vuosina tapahtunut huomattavaa itsesääntelyä, jota markkinatoimijat ovat vieneet aktiivisesti eteenpäin markkinan saaman kritiikin takia. Yksi keskeinen kansainvälinen yritysvetoinen itsesääntelyn aloite on Integrity Council for the Voluntary Carbon Market (ICVCM), jonka tavoitteena on luoda globaalit laatukriteerit ja arviointikehikko vapaaehtoismarkkinoilla kaupattaville ilmastoyksiköille. ICVCM on julkaissut mm. ilmastoyksiköiden ydinperiaatteet (Core Carbon Principles), jotka laatuleimaavat vapaaehtoisen hiilimarkkinoiden laadukkaimmat ilmastoyksiköt. EU:n toimesta taas on tulossa sitovaa lainsäädäntöä ilmastoyksiköiden käyttöön liittyvistä markkinointiväittämistä.

Vapaaehtoisen hiilimarkkinan kasvu pohjautuu tulevaisuudessa laajasti esimerkiksi yritysten asettamien nettonollatavoitteiden toteuttamiseen. Tällä hetkellä yli 3 000 yritystä maailmanlaajuisesti on sitoutunut tieteeseen perustuviin nettonollatavoitteisiin Science-based targets -aloitteen kautta. Määrän odotetaan kasvavan vauhdilla. Tulevaisuudessa näiden yritysten asettamien nettonollatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä määrä ilmastoyksiköitä. Nettonollavuonna yritykset ovat sitoutuneet neutraloimaan jäljelle jääneet ilmastopäästönsä kasvihuonekaasupäästöjen pysyvillä poistolla ilmakehästä. Tämä on mahdollista toteuttaa joko kehittyvillä teknisillä hiilenpoistomenetelmillä tai perinteisillä luontopohjaisilla ratkaisuilla.

Vastuullisimpien yritysten ilmastotyöhön kuuluu jo nyt laadukkaiden ilmastoyksiköiden käyttö. Artikla 6.4.mukaista standardia vielä odotetaan, mutta vapaaehtoiselta markkinalta on jo nyt saatavissa laadukkaita ilmastoyksiköitä, joka edistävät konkreettisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun päästöjä vielä syntyy ja keinoja päästöjen eliminointiin on rajoitetusti. Monikaan yritys ei lyhyellä aikavälillä pysty arvoketjunsa päästöihin merkittävästi vaikuttamaan ja voi siten tukea arvoketjunsa ulkopuolisia toimia esimerkiksi hankkimalla laadukkaita ilmastoyksiköitä. Tyypillisesti yrityksen arvoketjun päästöt ovat yli 80 % kokonaispäästöistä.

Nordic Impact jatkaa pitkäjänteistä työtään vapaaehtoismarkkinan pioneerina Suomessa. Palvelemme asiakkaitamme muuttuvassa toimintaympäristössä, seuraamme globaalin hiilimarkkinan kehitystä aktiivisesti ja löydämme laadukkaimmat hankkeet, joihin investoida vapaaehtoisen markkinan avulla.

Bloggaajana Maija Saijonmaa, jolla on 20 vuoden  kokemus ilmastorahoituksesta ja kansainvälisestä hiilimarkkinasta. Saijonmaalla on laaja kokemus päästövähennys- ja hiilenpoistohankkeista sekä velvoite- että vapaaehtoismarkkinassa.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!